Paperin testaus labratyö

Repäisylujuudella tarkoitetaan tietyn mittaisen repeämän aikaasaamiseen tarvittavaa työtä.
Paperin poikkisuuntaista repäisylujuutta käytetään viansietokyvyn arvioimiseen. Katkot painokoneella johtuvat usein esimerkiksi rainassa olevien likaläiskien, reikien, reunavikojen alueella olevista jännityshuipuista, jotka aiheuttavat poikittaisen repeämän. Paperilla pitää siten olla kyky vastustaa jännityshuippujen aiheuttamien repeämien syntymistä.

Tarkasteltaessa paperin repäisykohtaa  havaitaan, että osa kuiduista on katkennut ja osa kuiduista on tullut vedetyksi ehyinä ulos. Paperinäytteen repäisyyn tarvittavan työn voidaan ajatella koostuvan kahdesta komponentista:

• Revittäessä ehyinä säilyneiden kuitujen ulosvetämiseksi tehty työ. Tehtyyn työhön vaikuttaa ulosvetämistä vastustava kitka, kuitusidosten murtamiseksi tehty työ ja ulosvetämismatkan pituus, joka riippuu kuidun pituudesta.
• Revittäessä katkenneiden kuitujen katkaisemiseksi tehty työ. Tällöin kuitu on sitoutunut niin voimakkaasti, että se katkeaa helpommin kuin tulee vedetyksi ehyenä ulos. Tehtyyn työhön vaikuttaa yksittäisen kuidun lujuus.

Repäisylujuus tulokset:
         Ks:                                                                        Ps:

532mN	476mN
576mN	448mN
546mN	454mN
960mN	436mN
562mN	456mN

                           
1. Työn tarkoitus
Työn tarkoituksena oli mitata paperin repäisylujuutta.

2. Työssä paperia leikattiin neljä palaa neljälle koe pinkalle joka laitettiin repäisylujuuslaitteeseen joka mittasi paperin repäisylujuutta.

3. Tarvikkeet:
16kpl 50mm X 60mm paperia, repäisylujuuskone.

Vierailui UPM:män Tervasaaren tehtaassa

Koko retken tarkoitus oli mennä katsomaan Tervasaarenn UPM:män tehdasta ja "nähdä" miten tarrapaperia tehdään.

Reissun aluksi piti käydä turvallisuus diaesitysläpi ja pukea huomioliivit, vierailiakortti ja suojalasit.

Kun pääsimme tehdas alueelle menimme tarrapaperi tehtaan ovesta sisään jossa vierailumme isäntä kertoi "talon"tavat ja yleiset asiat tehtaan yleisistä tiedoista.
Sitten pääsimme tutustumaan tehtaan sisälle mutta niin että emme menisi lähelle konetta oman turvallisuutemme takia. Ensin kävelimme koneen märkä päähän josta kävelimme jokaisen vaiheen läpi kuivapäähän ja sieltä paperinlaminointi pisteelle josta piti viellä kävellä koneen loppu osaan jota näimme kuinka valmis paperi rullataan tampuuriin.

Kierroksen jälkeeen saimme ottaa kuvia yleiseti sovitussa kuvauspaikassa. sitten menimme saman reitin takaisin tehtaan vastaanottoon jossa palautimme lainatut tavarat ja menimme bussiin joka ajoi meidät takaisin tampereelle.

Kynttilän valmistus

1.Työn tarkoitus:

Kyntilän valmistus steatiinista (C18H36O2) ja parafiinista (C₂₀H₄₂).

Jähmettyneitä kynttilöitä.

2. Työn suoritus:
Steariinia ja parafiinia otettiin 1dl ja ne laitettiin sulatus kippoon.
Tämän jälkeen kiinteät seos sulatetiin 100 celsiusasteessa ja se laitettiin jäähtymään vesihauteeseen.
Jäähtynyt neste laitettin muottiin johon oli laitettu kynttilän sydänlanka valmiiksi.
Muotti laitettiin sen jälkeen jääkaappiin jotta steariini-parafiini seos jähmettyisi.
Jähmettynyt seos otetaan jääkaapista ja muotti yritetään irrottaa valmiista kyntilästä.
Sen jälkeen ylimääräinen sydänlanka katkaistaan kyntilästä.

Sulanutta steariinia ja parafiinia

3. Laitteet ja välineet:
 Dekka, kuumennusvälineet, aineet, kattila, sulatustölkki,

4. työntulokset:
työstä saimme 4 eri väristä kynttilää.

5. itsearviointi työstä:
Työ onnistui hyvin. 

Valmiita kynttilöitä.

          Saippuan valmistus

1. Työn tarkoitus:
Valmistaa saippuaa natriumhydroksidista (NaOH) 6,4g , rypsiöljystä (50ml) ja vedestä (12,5ml).

2. Työn suoritus:
 Ensimäisenä NaOH:ia mitattiin  6,4g ja se sekoitettiin kylmään veteen.
Vesi-NaOH liuos sekoitettiin oliiviöljyyn.
Tämän jälkeen seosta piti sekoittaa  lasisauvalla ,jotta sepaksuuntuisi ja vaalenisi.
Raaka saippuamassa kaadettiin muotteihin joiden päälle laitettiin paperikääre.

3. Laitteet ja välineet:
 Dekka, lasisauva, mittalasi ja aineet jotka on lueteltu kirjoituksen alussa.

 4. Työn tulokset
Tulokset tulevat myöhemmin, kun saippuamassa ensin jähmettyy.

 
5. Itsearviointi työstä
 Työ jouduttiin suorittamaan uudelleen liiansuuren veden määrän takia.

Valmis saippuamassa johon oli lisätty hajustetta ja punaista väriainetta

Liiallisesta vessa oleva prosessi

Saippuan muotti käärittynä paperin palaan

Paperin vetolujuus koe ja kartongin taivutus koe

                     

1. Työn tarkoitus
 Työn tarkoituksena oli testata paperin vetolujuutta ja kartogin taipuvuutta.

2. Työnsuoritus
      Kartonki leikattiin 38mm x 70mm kokoiseksi paloiksi.
     Palat otettiin pituus-, leveyssuunnista ja vinottain.
     Kappaleet laitettiin taivutusvastus mittariin joka taivutti niitä 15 asteen kulmassa.

   Paperin vetolujuus koe suoritettiin siten että leikattiin A4 paperista 1,5mm x 200mm kokoisia suikaleita ja   siten että ne ovat pituus- ja leveyssuunnassa paperilla.
Kokeen tarkoituksena oli testata paperin vetolujuutta ja siten että vetolujuuslaite venytti vähän paperia 500N voimalla.

3. Välineet
 Kartonginpala, A4 paperinpala, sakset, viivoitin ja kynä

4. Tulokset
Paperin vetolujuus tulokset:                                                  Kartongin taivutusvastuslujuus tulokset:
no:1) 686mN  (pituus)                                                     no:1) 28.82N  (pituus)
no:2) 331mN  (leveys)                                                     no:2) 85.23N  (leveys)
no:3) 463mN  (vinottain)

Paperin vetolaite

Kartongin taivutusvastusmittari

6. Tulosten tarkastelu
Tuloksissa ei tapahtunut virheitä sillä kone laski tulokset.

7. Itsearviointi
Työ onnistui hyvin mutta kartongin vetolaite ei toiminut ensimmäisellä kerralla että olisi tullut tuloksia.

                                           Liuoksen valmistaminen

Työn tarkoitus:      
  Työn tarkoituksena oli  valmistaa liuos Kaliumhydroksidista (KOH) ja vedestä (H2O)

KOH, Dekka, ionivaihdettu vesi ja mittapullo

 Työn suoritus:

        Työssä KOH punnitaan ja sitä tarvittiin 28,055g. Vettä tarvittiin 0,5L joka haettiin dekkaan.
        Mittalasiin kaadettiin vesi jota laitettiin vain 2/3 mittalasin ja sinne lisättiin KOH vähän kerrallaan.
       KOH sekoitettiin vähitellen ionivaihdettuun veteen ja se sekoiteettin jotta se liukenisi siihen.
      Liuos siirrettiin säilytyspulloon jonka kylkeen kirjoiteettin aineen kemiallinen kaava, pitoisuus,   päivämäärät ja tekijät.

KHO ja ionisoitu vesi

        


Itsearviointi työstä:
Työ oli helppo tehdä kun KOH liukeni helposti veteen.

Säilytyspullo ja Liuos

plutonium