Oluen värin (työ.1) ja katkeroaineen määritys (työ.2)

Työ.1

Työn tarkoitus:
Värin absorbanssin määritys

Työn vaiheet:
Ensin oluesta poistettiin hiilihapot ultraäänihauteessa ja sitten se suodatettiin 0,45µm suodattimella.
tämän jälkeen suodatettu olut laitettiin 10mm kyvettiin joka taas laitettiin spektrofotometriin joka 430nm aallonpitoisuudella määritti oluen värin joka lopuksi laskettiin.

Tulosten tarkastelu:
Katkeruus EBC= A439 (absorbanssi) * 25
0,427*25= 10,675
Mitattava olut määriteltiin keltaiseksi.

Työn tarvikket:
UV-Vis spektrofotometri
kyvettiadapteri
10mm kyvetti
0,45µm suodatinpatruuna ja ruisku
ultraäänihaude




2. työ
Työn tarkoitus:
Määrittää katkeroaine pitoisuus oluesta

Työn vaiheet:
Oluesta poistettiin ultraäänihauteessa hiilidioksidi ja sitten sitä otettiin 10ml erlenmeyer-pulloon johon myös lisättiin iso-oktaania (20ml) ja 6M HCL(0,5ml) ja näitä sekoitettiin magneettisekoittimella. Sitten pipetoitiin pasteur-pipettiin emulsioitunutta iso-oktaania kvartsikyvettiin johon oli liuonnut oluen humala ja toiseen kyvettiin puhdas iso-oktaani nollanäytteeksi. Nämä näytteen laitettin uv/vis -analysaattorilla joka mittasi ensin nolla näytteen uv-valolla näytteen pitoisuuden jotta tämä laite kalibroituisi. tämän jälkeen tutkittava näyte laitettin uav valoa vasten ja siitä saatiin tulos. sitten iso-Oktaani kaadettin kyveteistä ja erlenmeyeristä jätepulloon.

Työn tulosteet:
Katkeroainepitoisuus (EBU)= 50x A275
A275= näytteen mitattu absorbanssi aallonpituudessa 275nm

50 x 0,759=37,95  EBU

Tarvikkeet
2x kyvettiä
olut 10ml
iso-oktaania 20ml
6molaarista HCL(suolahappoa) 0,5ml
erlenmeyerpullo
pasteur lasipipetti
ultraäänihaude

Alkoholipitoisuuden määritys oluesta tislaamalla

Työn tarkoitus:
Tislata alkoholia oluesta

Työn vaiheet:
Koota tislauslaitteisto.
sitten tislata olutta niin että lämpötila pysyy siinä 79-84 asteen välissä eikä ylitä sitä ettei tisleen mukana tule vettä. liian alhaisessa lämötilassa taas erottumista ei tapahdu.

Sitten tislauksen jälkeen 1ml tislettä dekassa punnittiin analyysivaa'alla.
tämän jälkeen katsottiin etanolin tiheyttä vastaava massaprosenttisuus taulukosta.

Tulokset:
0,8232kg/dm3 ja tämän massaprosenttisuus 88.


Tulosten tarkastelu:
työ jouduttiin tekemään toiseen kertaan sen takia että tisleeseen tuli vettä.

Panimo

Ensin laiteisto pestiin hapolla ja emäksellä sitten vasta vedellä ja vetyperoksidilla elikkä nesteitä johdettiin siiviläkattilasta pumpulla mäskäyskattilaan. tätä tehtiin pariin kertaan ja sitä pumpattiin käymisastiaan.

Mäskäys:
mäskäys aloitettiin sillä että vettä keitettiin mäskäyskattilassa noin 100 asteeseen. siinä meni aikaa sen pari tuntia ja sen jälkeen siihen lisättiin maltaat joita sekoitettiin veteen. sitten mäski siivilöitiin pariin kertaan vierteeksi ja maltaat poistettiin vierteestä. tähän sitten lisättiin humala ja hiiva. humalan piti antaa hautua vierteessä jonkin aikaa ja hiiva lisättiin vasta kun vierteen lämpötila oli tarpeeksi jäähtynyt. sitten vierre pumpattiin siivilän kautta käymisastiaan pariksi viikoksi.
tämän jälkeen olut annettiin viellä käydä pullossa.

Puupelletinkokonaislämpömön määritys pommikalorimetrillä

Työn tarkoitus:
Määrittää pelletistä vapautuva lämpömäärä kemiallisessa reaktiolla.

Työn vaiheet:
pommi koottiin siten että puupelletti laitettiin näyte kuppiin ja se laitettiin elektrodirenkaaseen.
renkaan ja pelletin ympärille laitettiinn metallilankaa joka lopuksi sytyttää pelletin palamaan.
sitten pommin pohjalle laitettiin tislattua vettä 1ml ja pommin kansi laitettiin paikoilleen ja kiristysrengas ruuvattiin kiinni.

Pommi täytettiin puhtaalla hapella jota oli 30bar jotta muu ilma poistuisi pommista.

Kalometrissa olevaan sankoon laitettiin 2L vettä joka on 20 asteista.
tämän jälkeen pommilaitettiin sankoon ja  pommiin liitettiin sytytyskaapelit.
kalometrin kansi laitettiin paikoilleen ja sekoitusmoottori kiinnitettiin hihnalla.
Ensin sekoittimen piti pyöriä 5min ja luettiin aloitus lämpötila
5min jälkeen kirjattiin lämpötila 1min välein

pommi räjäytettiin 10 min kohdalla sekoituksen aloittamisesta
sitten luettiin läpötilat 45,60,90 ja 105 sekuntin kuluttua räjäytyksestä ja kirjoitettiin lämpötiloja.

Tulosten tarkastelu:

Näytteen lämpöarvon määritys:

Lämmönsiirto levylämmönvaihtimella

Työn tarkoitus:
perehtyä lämmönvaihtimen rakenteeseen ja toimintaan sekä määritää lämmönvaihtimen lämpöhäviöt.

Työn suoritus:
ensin avattiin kaikki venttiilit lämmönvaihtimeen ja piti lukea rotametristä virtaus ja lämpömittarista veden lämpötila. Sitten laskettiin kylmän ja kuuman veden virtauksen maksimi ja katsottiin niiden lämpötilat jotka merkittiin taulukkoon.

Tulosten tarkastelu: Ilmeisestikkin laiteessa virtaus muuttui ja siksi läpöhäviön lämpötila muuttui negatiiviseksi.

Kaava:

Q1=mvcv(tts ttu)

Vedenimukyvyn imukorkeus klemmin menetelmän mukaan

Työn tarkoitus:
Määrittää vedenimukyky kartongin imukorkeudesta.

Työn vaikeet:
astiaan laitettiin vettä ja kartonginpalat(jotka oli leikattu kone ja poikkisuunnan mukaan) laitettiin pyykkipojalla klemmiin kiinni.
sitten palat laskettiin vesi astiaan ja annettiin veden nousta kartonkia pitkin 10min ja sen jälkeen kynällä merkittiin veden kosteusraja. sitten kartonginpalojen kosteusrajat mitattiin ja siitä laskettiin keskiarvo.

Välineet:
vesiastia, vesi, klemm ja kartonkia 15mm X 200mm

Tulosten tarkasstelu:

Työn arvionti:
työ onnistui hyvin

Pähkinöiden uuttaminen ja rasvan määritys

Tarkoitus:
Saada uuttamalla pähkinöistä rasvaa

Työn vaiheet:
Ensin murskata pähkinät ja ottaa 10g:n testierä
Sitten pähkinät laitettiin Soxhlet laitteiston keskiosan irtonaiseen uuttohylsyyn.
Tämän jälkeen punnittiin pyörökolvi kieuhumakivien kanssa(tätä tulosta käytettiin loputuloksen laskussa).
Tämän jälkeen kolviin lisättiin etanolia puolitoistakertainen määrä kuin uutto laitteen keskiosan tilavuuteen verrattuna.
Sitten aloitin uuttamisen ja keskiosan piti tyhjentyä 8 kertaa 1,5 tunnissa.
Kun lopetin uuton niin annoin kolvin olla viellä vesihauteessa että ylimääräinen etanoli haihtuisi pois.
Sitten kolvin pistettiin 105 asteiseen lämpökaappiin jossa haihtuisi loputkin liuottimet.
 sen jälkeen kolvi laitettiin eksikkaatoriin jäähtymään jonka jälkeen kolvi ja rasva punnittiin.

Laitteet/välineet:
tislausvälineistö
pähkinät
etanoli

Tulokset:

a=rasvan paino, g
m=näytteen paino
x=rasvan määrä%'                  
                                                                    Tulosten tarkastelu: Pähkinäpussissa on 46g/100g. Rasvaa saatiin vähemmän mitä pussin sivussa luki koska pähkinöitä ei uutettu tarpeeksi

Kartongin palstautumislujuus

Työn tarkoitus:
Erottamaan monikerroskartongin kerrokset toisistaan

Työn vaiheet.
Ensin mitattiin 1x7 tuuman kokoiset kappaleet jotka olivat leikattu kone- ja poikkisuunnan mukaan joita otettiin viisi molempia suuntia.
Sitten kappaleiden molempiin puoliin laitettiin teippaukset, jonka jälkeen ne laitettiin yksitellen teippauspuristimeen jossa teräksinen alasin ja alumiininen näytekulma tarttuu liimapintaan.
Sitten yksitellen näytkappale kiiinnitettiin näytetelineeseen jossa heiluri heilauttaa näytekulman pois liimatusta kappaleesta jolloin samalla laitteen osoitin liikkuu mitta-asteikolle ja näyttää kappaleen pallstautumislujuuden. Tämä toistettiin viisi kertaa molemmilla suunnilla.


Tukokset:

Keskiarvo: Konesuunta 107J/m2
                   Poikkisuunta 111,7J/m2
Tulos ilmoitetaan J/m2:na joka saadaan kertomalla mitta-asteikon lukemien keskiarvo 2,1015:llä

Palstautumislujuuskone

.Välineet:
Mitattava Kartonki 2kpl

Vichyveden tislaus

Tarkoitus:
Tislata Vichy vedestä kalium suola pois.

Työn suoritus

Ensin työssä analysoitiin titraamalla vichyn Ca-pitoisuus ennen tislaus ja sen lisäksi mitattiin pH ja sähkön johtokyky.
Sitten vichyä tislattiin niin että saatiin höyrystettyä vesi tisleenä toiseen dekkaan. Tämän jälkeen tisleeseen tehtiin ph ja sähkönjohtokoe sekä analysoitiin Ca-pitoisuus.

Työn välineistö:
Byretti
Statiivi, kouria ja muhveja
50ml täyspipetti
Magneettisekoittaja  ja namu
250ml:n erlenmeyerkolvi
tislauslaiteisto jäähdytysletkuineen
laboratorionostimet
indikaattoriseos
NaOH-liuos (2mol/l)
EDTA-liuos 0,01mol/L

Tulokset:

               
Tulosten tarkastelu:
Titrauksessa saatoi tulla virheitä Ca-pitoisuudessa kun sain tulokseksi isomman tuloksen kuin vichyn kalium joka oli 27mg/L

Paperin siistaus

Työn tarkoitus
Tarkoituksena oli siistata muste pois paperista ja ehdä siistatusta massasta paperia

Työn vaiheet
ensin paperin palat laiteettiin ir kuivaimeen joka teki tätä:
1. Laitoimme IR-kuivaimen käyntiin punaisesta kytkimestä laitteen takana.
2. Painoin laskentatoimintanäppäintä 100...0 %
3.Painoin MODE-näppäintä ja painoin ENTER.
4. Painoin vihreää kellon kuvaa.
5. Säädin nuolinäppäimistä näyttöön luvun 10,0.
6. Painoin ENTER ja painoin vihreää lämpömittarin kuvaa.
7. Säädin lämpötilaksi 105 celciusta ja painoin ENTER.
8. Nostin kuivaimen kannen ylös ja asetin alumiinikupin vaa'alle.
9. Painoin vaa'an Re-Zero näppäintä ja levittelin näytteen tasaisesti kuppiin.
10. Sen jälkeen painoin START-näppäintä.
11. Kun ruutuun ilmestyi * se meinasi, että kuivaus on lopussa, jolloin painoin STOP-näppäintä.
12.Otin tuloksen ylös ja poistin näytteen.

sitten  sanomalehtipaperia revittiin silpuksi astiaan johon laitettiin 1,5l kuuma vettä  joka lopuksi laitettiin tehosekoittimeen.

Massan hajotus: Ensin tarvittavat kemikaalit laitettiin dekkaan.
Kemikaalit:
10g saippuaa
10ml 1-N NaOH
3ml Na-silikaattia(5%)
5ml EDTA
10ml H2O2

Sitten hajotettu massasulppu ja kemikaalit laitettiin siistauskennoon ja siihen lisättiin 4g CACl2, jolla  säädetään veden kovuutta siistauskennossa.
Kennoon laskettiin vettä ja sinne päästettiin paineilmaa.
Sitten kennosta kaavittiin mustevaahto toiseen astiaan.
Sitten kun vaahtoa ei enään synny niin siistattu massa laitettiin kahteen ämpäriin ja kennon massa suodatettiin vedestä sukan avulla ja sukka laitettiin ämpäriin.
lopuksi siistauskenno piti pestä.

näiden jälkeen massoista tehtiin paperiarkit ja paperin vaaleus
Siistattussa massassa
1. 84,20
2.82.54
3.85.89
4.83.04
5.82.76
Keskiarvo 83.686

siistaamattomassa massassa
1.79.04
2.78.68
3.78.49
4.78.27
5.77.83
keskiarvo 78.456

Höppler

Työn tarkoitus/periaate

Perustuu kuulan vierimiseen nesteellä täytetyssä putkessa, jonka halkaisija on vain hieman suurempi kuin kuulan ja jonka kaltevuus on 10 astetta. Pudotusputkea ympäröi sama akselinen vesivaippa, joka yhdistetään termostaattiin, jotta tutkittava neste pysyy vakio lämpötilassa. Eri viskositeettialueilla käytetään eri kuulia, joiden halkaisija vaihtelee hieman.

Viskositeetti riippuu lämpötilasta, joka mitattaessa on oltava vakio. Lämpötila ilmoitetaan tulosten yhteydessä.

Myös epäpuhtaudet vaikuttavat tulokseen.

Työn suoritus:

ensin mitattiin aerometrillä höppleriin laitettavan aineen tiheys.

sitten neste (vesi tai etanoli) laitettiin höppleriin joka täytettiin piri pintaan. sitten höppleriin laitettiin kuula jonka tarkoitus oli vieriä  kahden viivan välimatkan ja sen välinen aika piti mitata sekunttikellolla. tämä tehtiin kolme kertaa ja sitten laskettiin aineen viskositeetti.

Välineet:
dekka, aereometri, höppler, lasi kuula, etanoli, Höppler

Tulokset:

Tulokset:

0,56142378cP

Tiheys pyknometrilla

Työn tarkoitus

Määrittää suolaliuoksen massaprosenttisuus pyknometrillä

Työn vaiheet

ensin pyknometrit punnittiin ja sitten niihin kaadettiin suolaliuokset ja punnittiin uudelleen.

Tulokset:

Mysteeriliuoksen massaprosenttisuus on 4,2

kuiva-aine ja kosteuspitoisuus

Työn tarkoitus
Määrittää ir ja halogeenikuivaimella kosteus ja kuiva-ainepitoisuus

työn vaiheet
ensin mitattiin 2-2,6g maitojauhetta laiteiden analysoitavaksi.

Tulokset
IR-kuivain
 kuiva-aine 95,91%
kosteus 4,9%

Halogeenikuivatus
kosteus 4,58%
kuiva-aine 95,42%

Taitekerroin

Työn tarkoitus
Mitata suolaliuoksen taitekerroin

Työn vaiheet
ensin asettaa refraktometrille 2-3 tippaa eri prosentisia suolaliuoksia näytelasille jossa refraktometrin asteikon ylemmän ruksin taitekohtaan osuu suolaliuos jolloin lopetetaan mittaussäätimen kääntäminen.
tulokset otetaan ylös ja liuos putsataan. sitten sama juttu uudelleen.

 Tulokset:
Mysteeriliuoksen massaprosenttisuus on 5,33781

Brookfield

Työn tarkoitus
Viskositeetin määritys shampoon kahdesta eri lämpötilasta

Työn vaiheet
Ensin kahteen dekkaa laitettiin kolmea eri shampoota joista toinen laitettiin jäähauteeseen.
sitten laitettiin dekkaan pyörimään brookfield anturi. sitten dekasta mitattiin viskositeetti ja lämpötila.
sama toistettiin jäähaude dekalla.

Työn tarvikkeet
2x dekkaa, shampoita, brookfield ja sen anturit

Tulokset:
Shampoon viskositeetin tulokset

Vaahdotus

Talkkikivi

1.Työn tarkoitus
Vaahdottaa talkki malmikivestä

2.Työn suoritus

Leukamurskain

ensin mitattiin vaahdotuskennon tilavuus eli 20g kivimurskaa+ 80ml vettä ja kenno oli tilavuudeltaan 1430ml joten talkkikiveä tarvittiin 286g. Sitten kivet murskattiin leukamurskaimella sitten kivijauhe piti laittaa planeettakuulamyllyyn jossa kivien raekoko pieneni sitten kivet seulottiin. sitten siivilöity kivijauhe laitettiin vaahdotuskoneeseen johon lisättiin vaahdotuskemikaali joka nousi vaahtona astian pintaan paineen avulla. Jonka jälkeen vaahto suodatettin imusuodattimessa jonka jälkeen vaahto laitettin lämpökaappiin 105 asteelle jotta vesi haihtuisi vaahdosta joka oli laitettu suodatinpaperille. sitten kaksi tyhjää upokasta laitettiin hehkutus uuniin 1000 asteeseen puoleksi tunniksi ja sen jälkeen ne laitettiin eksikaattoriin ja seuraavana päivänä punnittiin.sitten vaahdotuksessa ylimääraiseksi jäänyt jauho laitettiin upokkaaseen n.1g sitten vaahtokakku laitettiin upokkaaseen n.7g  ja sitten laitettiin 1000 asteiseen uuniin. näiden jällkeen odotettiin 30min jonka jälekken upokkaat laitettiin eksikaattoriin. seuraavana päivänä punnittiin jauheet.

planeettakuulamylly

3:  välineistö
vaahdotuskemikaali
vaahdotuslaiteisto
kuivauskaappi, kellolaseja
hehkutusuuni
posliiniupokaita
eksikaattori
upokaspihdit
imusuodatuslaiteisto

4. tulokset
_

5. tulosten tarkastelu
talkkipitoisuus 62,1%
hehkutushäviö 21%
syötteentalkki 16,6%

6. itsearvionti
työ onnistus hyvin

eksikaattori ja hehkutusuuni

Vaahdotuskone

Sähkönjohtokyky

1. Työn tarkoitus
Mitata eri prosentisten suolaliuosten sähkönjohtkyky

2. Työn suoritus
ensin mitattiin dekkoihin 99, 98,97ml vettä joihin laitettiin 1,2 tai 3 grammaa suolaa. Sitten sähkönjohtokyky mittarilla mitattiin dekkojen liuosten sähkönjohtokykyisyys.
Sitten tulokset raportoitiin ja tehtiin excell taulukko.

Välineistö
3 dekka, suolarakeita, sähkönjohtokyky mittari

Tulokset:
Mysteeriliuoksen arvo on 2,76µS/cm

Työn arviointi
työ onnistui hyvin

pH:n määrittäminen liuoksesta

1.Työn tarkoitus
Tarkoitus määrittää liuoksien pH

2. Työn suoritus
ensin piti kalibroida pH mittari 4  ja 7 puskurointi liuoksilla.
sitten liuokset laitettiin dekkoihin josta pH anturi mittasi niiden happamuuden tai emäksisyyden.
sitten otin tulokset ylös paperille

3. Välineet
8 kpl dekka
pH mittari
4 ja 7 puskuriliuokset
4:10 suhteessa laimennettu mehu

4. Tulokset

laimennettu mehu	2.8pH
vesijohtovesi	6,40pH
coca-cola	2,48pH
etikka	2.07pH
laimennettu mehu	2.27pH
kahvi	4.00pH
sitruunamehu	2.30pH
saippualiuos	9.55pH