Korroosio koe

1. Tarkoitus:
Tutkia rautanaulan korroosion kestoa.

2. Työn suoritus
kolme naulaa laitettiin kolmeen eri koeputkeen joiden sisältö oli makea vesi, "meri"vesi ( suolaprosentti 1%) ja cola-juoma.

3. Työn välinestö
 kolme koeputkea, nesteet ja naulat

4. makea vesi: naulassa on vähän ruostetta ja paljon ruskeita pilkkuja.
   merivesi: ruskeita laikkuja naulassa.
   cola-juoma: naulassa on jonkin näköisiä pisteitä mutta niitä ei erota kun neste on niin tummaa jolloin se estää lähemmän tarkastelun.

Erityisesti metallien kohdalla korroosio on yleensä sähkökemiallinen prosessi. Sähkökemialliset ilmiöt edellyttävät varausten kuljetuskanavan (elektrolyytin) olemassaoloakatodin ja anodin välillä. Korrosoituva materiaali muodostaa yleensä katodin ja joskus myös anodin; elektrolyyttinä toimii materiaalin pintaa vasten oleva neste.

Korroosiota aiheuttavat kemialliset reaktiot voidaan jakaa anodilla tapahtuvaan hapettumiseenja katodilla tapahtuvaan pelkistymiseen. Anodilla metalliatomille M tapahtuvia kemiallisia reaktioita on pääasiassa kolmea tyyppiä.

ilma, neste, maa-aines

Fosforihappo, happamuus, sitruunahappo, sokeri

Biodieselin valmistus

1. Työn tarkoitus:
Valmistaa biodieseliä

2.Työn suoritus:
Valmistimme 100ml  0,1 massaprosenttista natriumhydroksidiliuosta ja 50ml byretti täytettiin NaOH-liuoksella.
Erlenmeyerpulloon pipetoitiin 10ml metanolia ja 1 ml rypsiöljyä jotka sekoitettiin magneettiseikottimen avulla.
Seokseen lisättiin 3-4 tippaa fenoliftaleiinia. Seokseen titrattiin NaOH-liuosta jota sekoitettiin samaan aikaan.
Titrausta jatkettiin kunnes liuos muuttui vaaleanpunaiseksi ja väri pysyi 15 sekunnin ajan.

20ml metanoliin liuotettiin 0,4g( joka oli edellisen työn tulos taulukosta) NaOH rakeita joita sekoiteettiin magneettisekoittimella.
100ml öljyä lämmitettiin 50-550 asteiseksi jolloin öljyn viskositeetti alenee ja katalyyttialkoholiseos sekoittuu siihen paremmin jolloin vaihtoesteröintireaktio nopeutuu.

Esilämmitetty öljy kaadetaan erotussuppiloon ja sinne lisätään myös katalyyttialkoholiseos. Seosta ravisteltiin 15 minuutin ajan jolloin esteröintiaika alkaa ja siten vaihtoesteröityminen tapahtuu.
Seoksen annettiin rauhoittua jolloin faasit alkavat eroittua. Tämä aika on glyserolin lasketumisaika ja se voi kestää 1-24h. Tänä aikana erotussuppiloon muodostuu kaksi eri faasia. Faasien erottuminen perustuu lopputuotteiden eli biodieselin ja glyserolin tiheys eroihin. Glyseroli on raskaampaa ja painuu pohjalle jolloin biodiesel erottuu pinnalle.

3. Välineistö:
metanoli, fenoliftaleiini, rypsiöljy, natriumhydroksidi, byretti, magneettisekoitus välineistö, erlenmeyerpullo, mittalasi, erotussuppilo

4. Tulokset
Tulevat sitten kun biodiesel on valmis.

5.Itsearviointi
onnistui ihan hyvin tähän asti.

Pellettityö

1.Työn tarkoitus:
Tutkia pellettipussin tietojen paikkansa pitävyyttä testaamalla pellettin kuiva-aine pitoisuutta ja tuhkapitoisuutta

2. Työn suoritus
Ensin 10 puupellettiä mitattiin työntömitalla jotta nähtiin niiden halkaisija ja pituus.
Sitten pelletit vietiin IR-kuivaimelle joka mittasi pellettien kuiva-aine pitoisuuden. laitteseen laitettiin 4 g pellettejä jolloin laite kalibroinnin jälkeen mittasi tuloksen.

Upokas ja pelletti punnittiin erikseen ja ne molemmat laitettiin hehkutusuunniin joka oli 550 asteen lämmössä.
Pelletti annettiin olla uunissa 1 tunnin jonka jälkeen se siirrettiin eksikaattoriin jäähtymään 30 minuutiksi. Jonka jälkeen tuhkan määrä punnitiin ja tuhkapitoisuus laskettiin.

3.Työn välineet
työntömitta, pellettejä, metallikippo, IR-kuivain, foliolautanen, upokas, eksikaattori, hehkutusuuni

4. Tulokset
Pellettit painoivat yhteensä 4g jonka kuiva-aine pitoisuus oli 97,77%( kosteus pitoisuus oli 2,23% ja vertaitavassa pussissa luki että 10%) ja tuhkapitoisuus oli 40,46%( pussissa luki että 0,5 painosta-%)

5. itse arviointi ja tulosten tarkastelu
tuloksissa ei ollut mitään muutoksia ja työ onnistui hyvin.